sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Suursoutelua Sulkavalla

Olin lupautunut hätäpäissäni osallistumaan Sulkavan perjantaiseen 60km kirkkoveneiden yösoutuun. Soutukokemus rajoittuu pentuna mökillä souteluun ja muutamaan hassuun salilämmittelyyn Concept-ergolla. Eli takki auki liikenteeseen ja nokka kohti Etelä-Savoa.

Kirkkoveneitä soudetaan 14 soutajalla, joilla kullakin on yksi airo ja perämies ohjaamassa ja pitämässä tahtia yllä, tosin meidän joukkueesta uupui yksi soutaja. Veneitä oli perjantain lähtöön n. 170 kappaletta, joten vesille piti lähteä jo hyvissä ajoin odottelemaan lähtölaukausta. Parinkymmemen minuutin paikallaan odottelun jälkeen kävi melko selväksi, että istumalihakset joutuisivat melko koville tässä hommassa ja kun ensimmäinen puoli tuntia oli soudettu, olin lähes varma, etten kertakaikkiaan kestäisi hillitöntä puudutusta.

Olisi ollut melko noloa antaa siinä vaiheessa periksi, joten hivuttauduin sentin sinnä ja toisen tänne ja koitin vaihdella vähän asentoa, mikä liikkuvalla penkillä ei ole ihan yksinkertaista. En usko, että kipu varsinaisesti missään kohtaa helpotti, mutta ensimmäinen päivä hirressäkin on vaikein. Pääsin jonkinlaiseen puudutuksen puudutukseen ja kun matka eteni ekan kympin poijulle, usko selviämiseen oli palannut.

Itse fyysinen suoritus, siis soutaminen, ei tuottanut minkäänlaista tuskaa ja kun löysin sopivan asennon, jossa sain tehtyä lähes koko vedon jaloilla, oli se suorastaan helppoa. Ja itseasiassa tämän varaan olin kutakuinkin laskenutkin etukäteen. Tiesin, että vaikkei minkäänlaista soutukokemusta ole, niin laji on käytettävien lihasten suhteen tarpeeksi lähellä pyöräilyä, että kunto ei harrastelijaporukassa tule missään nimessä loppumaan kesken. Kun lupauduin Sulkavalle mukaan, olin sattumalta juuri työreissussa, joilla paremmanpuutteessa tulee käytyä salilla. Hotskun salilla oli Concept2, joka on varustettu tehomittarilla, joten luonnollisestikin soutelin jonkin verran testiksi ja seurailin tehoja. Peilaillen sitä vasten, veikkaisin, että soutu meni 150-170w tehoilla, joka siis on ihan lepsua palauttelevaa fillarilla.

Aikaa matkaan käytettiin 5:37 upeassa kesäillassa, mikä ko. veneelle ja porukalle oli ihan ok aika. Kokemus oli erittäin positiivinen ja kuten vähän etukäteen pelkäsinkin, pieni kipinä heräsi kerätä rivakka porukka ja lähteä ensi kesänä koittamaan, kuinka lähelle neljää tuntia voisi päästä : ).

Lauantai meni ensin kavereiden kanssa soutuja katsellessa ja kotiin ajellessa, joten kahden "pakollisen" lepopäivän jälkeen huomenna intoa täynnä fillarin selkään!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti