Tänään pääsin sitten testaamaan viimein miten lomaviikko pyöräilyn syntyseuduilla (tms.) Italiassa oli kehittänyt mitokondrioita ja mitä ties muita kuntoon vaikuttavia elementtejä. Taukoa pyöräilystä ehti kertyä 11 päivää, tosin väliin mahtui sentään muutama kokeilu juoksukengillä. Tämän paluulenkin piti itseasiassa tapahtua jo eilen illalla, mutta perheen elannon hankkiminen sotki taas tutulla tapaa hyvät harrastussuunnitelmat kun 1h mittaiseksi suunniteltu iltatelco paisui 2,5h pituiseksi ja ei vain puhti enää riittänyt lähteä vähän vajaa klo 22 ulkoilemaan.
Erinäisten aikataulusotkujen jälkeen onnistuin sittenkin synkkaamaan lenkkiajan valmennusjohdon kanssa ja ohjelmassa oli kevyttä rullailua ympäri ämpäri kaupunkia. Selvästi oli jalkoihin tarttunut jotain Italian maaperästä ja yllättävän mukavasti potki heti kättelyssä, ottaen toki huomioon lenkin teeman. Ehkä jalat kiittivät siitä, että niitä ei enää pakotettu läpsimään ylä- ja alamäkeä kovaan asfalttiin. Käytiin Santun kanssa koeponnistamassa Kaarina-Maununtyttärentien uusi asfaltti (jonne tarviikin nyt suunnata jatkossa vedot tekemään jotta saa pönkitettyä itsetuntoa keskareilla) ja sen jälkeen tuli ajeltua takaisin Santulle ja siitä sitten sekalaista ajoa ympäri ämpäri keskustaa, yhteensä 68km @ 29,6kmh.
Vaikka jalat tuntuivat olevan suht ok niin sen verran oli kuitenkin seuratoverien hurjat blogikirjoitukset viimeiseltä viikolta vaikuttaneet että piti poiketa vielä kesken lenkkiä Samun säätölään Nekalaan. Kun ei heti löytynyt hyllyltä matalampaa yläkoolia jotta olisin saanut stemmiä tiputettua niin tyydyin sitten vain nappaamaan mukaan 1cm pitemmän stemmin. Takaisin kotiin, asennus ja koeajo lähikorttelien ympäri. Selvästi oikeaan suuntaan, mutta varmaan pitää vielä tehdä modiksia ajoasentoon jotta kehtaa lähteä mukaan seuraavalle seuran hurjastelulenkille.
Kyllä ihan selkeästi oli huomattavissa, että fillarointia oli ollut ikävä ja pyörä kulki iloisesti ja olisi varmaan kulkenut huomattavastikin reippaammin, ellen olisi ollut hiissaamassa vauhtia jatkuvasti alaspäin.
VastaaPoistaEi muuta siis, kuin tervetuloa takaisin remmiin ja toivottavasti saadaan elannon hankkimisen lomaan sovitettua yhteisiä lenkkejä loppukesään.
Terveisiä Tallinnasta. Muuten hyvä reissu, mutta maanantain suihkun jälkeisestä lenkistä oon ollut ihme horkassa. Kuume menee ylös ja alas. Ja ruokakin tulee takuuvarmalla alas - onneksi ei kuitenkaan ylös. Lihakset on kipeänä ja osittain kolottaa niveliäkin. Torstai menee ainakin vielä täyslevossa. Ei nyt ihan tällainen palauttava viikko ollut mielessä etukäteen. Nyt selviämisjamppailua kotiin ja oman peiton alle. Voi kuulostaa dramaattiselta, mutta on aika erikoinen olo.
VastaaPoistaKuulostaa joltakin tavallista kesäflunssaa tarmokkaammalta pöpöltä. Saattaa olla, että on saanut normaalia napakamman otteen miehestä jos on ollut vähän rasitusta koneessa. Toivottavasti lähtee yhtä nopeasti kuin tulikin, mutta joskus olen antanut itselleni kertoa että tuollaisen ärhäkämmän jälkeen olisi hyvä pitää enemmän kuin se yksi lepopäivä taukoa ennenkuin aloittaa ainakaan pyrkivämpää treeniä taas tekemään.
VastaaPoistaEi oo reissun päällä hääviä olla jos tavara mahasta liikkuu sinne ja tänne. Voisin jonkun tarinan historiasta kertoakin, mutta taitaa olla parempi jättää väliin lukijoiden säästämiseksi ;=)
Jaffaa ja jugurttia koneeseen ja peukut pystyssä että matkusteluosuus menisi ilman suurempaa dramatiikkaa (kai siellä Tallinnassakin on muuten Imodiumia tms.).