tiistai 3. heinäkuuta 2012

Spartacuksen kyydissä

Tiistain lenkille saatiin taas kaikki seuran vakinaiset kuskit kasaan ja teemaksi valittiin "tempopyörää ken pelkäisi". Resepti oli yksinkertainen, otetaan seuran paras aika-ajaja jolla sattumalta on myös huippuviritelty tt-pyörä levykiekkoineen ja lätkäistään tälle persukseen kiinni pari peesikärpästä. Kaikille oli luvassa hauskaa, tosin hieman eri vinkkelistä.



Itselle tämä teema ei ollut ennestään tuttu, joten odotuksena oli päästä nauttimaan samasta voimattomuuden tunteesta mitä pro-kentillä kokevat ne jotka katkeavat Spartacuksen suoraan vetoon. Odotuksena oli siis kerätä salkkuun uusia kokemuksia, mutta ehkä lämmin keli oli pehmittänyt seuran muut jäsenet, koska nitkahdus jäi kokematta. Santucus veti nimittäin letkaa erittäin tasaisella, suorastaan epä-WBR:mäisen tasaisella, tahdilla ja Kangasalalta etelään Valkeakoskelle tultiin rapeat 30km +39kmh keskarilla sivarista huolimatta. Tasaisen vedon ansiosta (ja edessäni olleen järeän voimadieselin Tapin selän suojassa) ajo sujui varsin siedettävästi vaikka ei ihan pk-alueella sykkeet pysyneetkään.

Nopeat kahvit Koskissa ja leppoisasti rupatellen kohti Lempäälää. Vajaa 10km vähän reippaampaa taas ja lähempänä Lempäälää alkoi tulla sen verran hidasteita, että vauhti taas laski. Keskellä ripeämpää vetoa tuli viimeinen todiste siitä, että kyseessä ei ollut ns. seuran normilenkki, koska vein Lempäälän kylttikirin ilman minkäänlaista vastausta seuran järeämmiltä mörssäreiltä. Tästä eteenpäin mentiinkin jo suht rauhallisesti mitä nyt Vanattaran tiellä dieselillä lukittui hetkeksi nelosvaihde silmään ja pintakaasullakin vauhti meinasi pysyä taas aika rapeana. Kaikki kiva loppuu aikanaan ja itse lähdin Ruskontien risteyksessä kohti Kaukajärveä seurakaverien jatkaessa pohjoiseen.

Reittisuunnitelma oli osunut kohdillensa koska lopputaipaleella puhalteli pieni myötäinen ja kun päätin vielä testata takareisien ja alaselän joustovaroja hieromalla nenää stemmissä olleen Garminin etulasiin niin vähän yli 10km kotimatka sujui vielä keskaria nostaen 34,8kmh tahtia vaikka jalat eivät enää aivan tuoreet olleetkaan.

Koko reissun saldoksi tuli 79,2km @ 34,4kmh ja 2h18min @ 144 avg syke. Kiitoksia jälleen seurakavereille mukavasta happihyppelystä!

2 kommenttia:

  1. No ni, tää on just tätä! Kerrankin ajetaan vähän rauhallisemmin, niin kavereiden pitää salaa ajaa kovaa sakkoa perään ; ).

    Kiitoksia myös erinomaisesta lenkkiseurasta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos lenkistä ja kaikesta epäWBRmäisyydestään huolimatta mukavasta sellaisesta! Jaloissa virtaa veri ja palautumisesta johtuva kohina suorastaan häiritsee päivän Tourin seurantaa digiboksista.

    VastaaPoista