Joulunpyhille kirjavinkkiä: David Millarin Racing Through the Dark tuli hiljattain luettua Kindle-painoksena. Varsin mielenkiintoista tavattavaa jos ei ole jo aiemmin perehtynyt vähän yli kymmenen vuoden takaiseen aikaan pro road pyöräilyssä. Aika karua kertomaa, mutta nyt Lancenkin lopullisen narahtamisen perspektiivissä varmaan todellisuudessa vielä rujompaa. Aika suoraa tarinaa Millar kuitenkin tuosta päästelee ja myös siitä miten hänelle itselle kävi Darth Vaderit elikä lipsahti "dark side" puolelle.
Harjoittelusta kaveri ei kyllä liikoja kirjoittele. Siitä mitä on syntyy lähinnä kuva että jumalattoman lahjakas ja sitten kun harjoiteltiin niin väännettiin vain "old skool" tyylisesti määrää niin p****sti ja kisaamalla hoidettiin sitten kunnon terävöitys. Välikausina sitten lähinnä lokoiltiin, nappailtiin vinkkua tai muuten vain touhuttiin. Siihen nähden nämä meidän talvitraineroinnit on enemmän pro-meininkiä...Hukkasiko kaveri vain vanhemmiltaan vastikkeetta saamansa geenit vai onko tuo harjoittelu kuitenkin simppelimpää kuin kuvittelemme. Ehkä molempia hitunen, mutta voipi kai myös ajatella että tuollaisen synnynnäisen V12-koneen virittäminen käytännössä rajattomilla resursseilla (ja erikoisbensalla) on aika erilaista kun tälläisten harrastelijoiden 1,2 litraisten vapaasti hengittävien rautalohkojen joiden viritysbudjetti on kourallinen eeroja. Tässä uskossa on ainakin hyvä elää ja jatkaa oman pytyn tarmokasta virittelyä ja sen optimointia niillä eväillä mitkä käytössä.
Hyvää Joulua kaikille, konvehdit naamaan ja huomenna voikin taas ajella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti