Vaimo ei reittiä ennakkoon tuntenut eikä siten osannut myöskään vaatia muutoksia ja niinpä tällä kertaa ajettiin kaikki polkuosuudetkin joista osa yleisön vaatimuksesta jätettiin väliin viime lauantain yhteisajossa. Kyllä oli pitkä yhtenäinen sadejakso tehnyt tuhoja: Suoramanjärven lounaispuolen savipohjainen polkukin oli sellainen mutaränni, että en muista edes aikaisilla kevätkeleillä sen olleen niin pahassa kunnossa. Hyvin on vaimoon ajotekniikka tarttunut (vaikka maantietä onkin kesän vain tahkonnut) ja sujuvasti ajoi kaikki hankalammatkin pätkät mitä reitillä eteen tuli. Kaupan päälle kaikki mäetkin nousivat cyclolla ml. lopussa ajettu Kuuselantien nousu Kaukajärven rannasta. Kyllä on vain pyöräilykärpäsen puremassa ollut tehoa tällä kaudella!
Tämän parin tunnin kevyen ajelun päälle jatkoin kotona tehdyn lyhyen varikkokäynnin jälkeen suoraan omalle lenkuralle. Sen verran oli pitkä alkuverra, että saattoi heti paukusta ajaa vähän rivakampaa n. keski-vk vauhtia. Jonkinlaista menoa riitti vain noin 45min jonka jälkeen alkoi tuntua siltä, että aamumurojen lisäksi olisi pitänyt jotain muutakin nauttia, kello kun kolkutteli jo 14:sta huitteilla. Näin oma lenkki sitten supistui 1h15min mittaiseksi pikaulkoiluksi.
Illalla siirryin sitten kilpavarustelun pariin: cyclon tuubikiekoista takaa vanha Tufo Cubus 32mm irti ja sen paikalle yöksi venymään Tufon Flexus Primus 34mm. Isompi ilmatila, joustavampi runko ja pienempi kuvio toivottavasti yhdessä antavat hieman lisää rullausta hiekkatieajeluun. Tufot ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi ja ovat kärsineet pienilläkin paineilla ajoa poluilla kivikoissa & juurakoissa ilman oikeastaan minkäänlaisia käytön jälkiä. Kääntöpuolena paljon on netissä kirjoitettu näiden perus-Tufojen rullaavuudesta tai lähinnä siis sen puutteesta. Tänään illemmalla sitten testilenkille uuden gummeksen kanssa fiilistelemään josko parannusta vanhaan olisi tullut. Pienikin etu kelpaisi jotta seuratoverien mukana paremmin syksyn ajoissa pysyisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti