Painonhallintaa

Tämän viikon touhotusta on rytmittänyt aika tiukan sorttinen painontiputus tai tarkemmin sanoen tosimielinen niukan ruokavalion shokkihoito. Viikon takaisen Routen jäljiltä söin sunnuntaina kevyesti, mutta kuitenkin normiruokaa. Maanantaina alkoi sitten oma empiirinen tutkimusmatka 830kcal päiväravintoon. Nutrilett on onneksi miettinyt kaiken valmiiksi ja myy kolmen päivän setin laatikossa ohjeineen ja pussukoineen päivineen. Lisähöystönä vielä maininta liikunnan suosituksesta osana painonhallintaa. No sitä tuli sitten ti noudateltua 40km pyörittelyllä ja ke 60km pyörittelyllä. Molemmat mummovauhtia, kun taju meinasi lähteä ihan ilman lisäkulutustakin. Torstaina noudattelin tuota kuuria vielä illalliseen asti. Lodjussa oli muuten kielto, että kerralla saa nauttia ko dieettiä maksimissaan kolme viikkoa. Joka siihen pystyy ja on vielä sen jälkeen henkisesti elossa, ansaitsee minun puolestani mitalin. En ihan saa kiinni tuosta kuurin ajatuksesta, jos siis miehen normi kulutus päivässä on 2500kcal paikkeilla ja samalla suositellaan liikkumaan. Itsellä se auttoi uskomaan siihen, että vaikka päätä särkee, näkee mustaa jos nousee nopeasti ylös ja meinaa pyörtyä autolla ajaessa, niin noinkin pienellä energialla kuitenkin todistetusti selviää. Perjantaina vaaka näytti 79,8kg elopainoa eli kyllä siinä ainakin paino tippui. Nyt jatkuu dieetti enemmän oman perinteisen sabluunan mukaan, joka sekään ei ole ihan armeliaimmasta päästä mutta tuon jälkeen kuin leikkiä.

Lauantaina itselle kertyi muutaman kilsan vajaa satku ja olo oli pienessäkin ylämäessä aika hontelo, mutta kotiin asti pääsin. Tänään kävin aamusta reilulla parin tunnin juoksulenkillä ja alle otin aamiaiseksi kahvin maitotilkalla. Ekan puolituntia meni sahalaitaa silmissä ennen kuin kone ymmärsi siirtyä rasvatankin puolelle. Matkalla join vettä. Kotona päälle Fastin palautuspulverit ja päivätirsat. Niiltä herättyäni huomasin, että pikkasen on sokerit alhaalla mutta blå bandin kuumakuppi ja jälkiuunileivän pala korjasi tilannetta. Siihen väliin Ikean kilometrikäytävän teputusta ja heti perään pyörän päälle kohti Leukun mäkeä. Omalta osaltani ei voi puhua mäkivedoista vaan pikemminkin mäkitaistelusta x 5.

Heitän tässä haasteen kokeilla tuota dieettiä ja liikunnan yhdistämistä. En sillä että siitä olisi mitään fyysistä hyötyä, mutta henkistä kanttia on hyvä aina välillä rassata :-). Toinen haaste, jonka pistin tallipäällikölle, on osallistuminen ensi kesänä Vänerniin. Siinä saisi samalla rahaa kolme pitkää lenkkiä peräjälkeen. Ei ole vielä tullut vahvistusta! Ja tässäkään ei järjellä ajateltuna vaan tunteella...

Painotavaoitteeseen on vielä 8kg matkaa ja jos saisi kilon per viikko veke, niin marraskuussa pääsisi jo treenaan ihan tosissaan. Nyt ei kyllä mistään vähänkään tehoa vaativasta tule mitään, mutta yritän mennä näillä kun muutoin en saa ainakaan pidettyä loputonta ylensyömistäni minkäänlaisessa tolkussa. Huomenna taas korvikkeita, nälkää ja vähän oikeeta ruokaakin väliin. Niin ja treeniä illalla - aikataulu sanelee illemmasta aiheen ja lajin.