Viime viikon nykimiset:
Ma - kotoa määrätty lepopäivä
Ti - 4x4 yhden jalan
kyykky/askelkyykky smith koneessa*. Ei kauhean isoilla painoilla, mutta konsentrinen osuus räjähtävästi (eksentrista koitan parhaan mukaan
kontrolloida ja pitää hitaana vielä, jotta intensiteetti ei kasvaisi
liiaksi). 30min soutuergolla, jonka aikana 3x4min 1:40/500m vauhdilla
(tavoitevauhti kevään SM:iin 2000m:lle).
Ke - Maastavetoa todella kevyesti. Jostain syystä maastaveto on
ollut paha polville, joten ihan varovaista kokeilua. 30min soutuergolla,
yksi 4min nykäisy 1:40 vauhtia.
To - matkustusta
Pe
- 3x15min - Johan oli ponnetonta ajamista. Heti ekassa vedossa huomasi,
että tänään ei ennätyksiä rikota. Kolmen viimeisen viikon vähäinen
treenikuorma varmaan vaikuttaa vähän ja yleensä ensimmäinen treeni
useamman päivän ajamattomuuden jälkeen on aika huono. Ja toki toi salitreenikin saattaa jotain tehdä taas pitkästä aikaa tottumattomuutta. Eikä se trainerikaan asiaa varsinaisesti paranna. (Kootut selitykset siis huonolle kunnolle ; )). Ei ehkä ollut
siinä mielessä optimi päivä näille vedoille, mutta kun viikko meni
työreissussa, niin ei ollut oikein hyviä vaihtoehtoja.
La - Krossilenkki 2:20
Su
- 1.5t TT-pyörällä trainerilla, jossa 1x60min@300w . Ajaminen tuntui taas ihan
ok:lta.
*jotta kellekään ei jäisi epäselväksi, niin tämän hetkisen tieteellisen tutkimuksen mukaan voimaharjoittelusta ei ole hyötyä kestävyyspyöräilyn suorituskykyyn. Vain yhdessä tutkimuksessa useista kymmenistä, on saatu positiivinen tulos, muissa ei hyötyä. Nämä siis tosiaankin julkaistuja vertaisarvioituja tutkimuksia, ei mitään fillarilehden mutukolumneja.
Ja toistaiseksi yritykset selittää mekanismia, mitä kautta voimaharjoittelu voisi parantaa suorituskykyä kestävyyspyöräilyssä, ovat olemattomia tai vähintäänkin huteralla pohjalla (lihassolutyyppikonversio kestävämpään suuntaan (IIX->IIA ja IIA->I) tai moottoriyksiköiden etukäteisväsytys edeltässä voimatreenissä, mitä kautta sen perään suoritetussa ajotreenissä aktivoitaisiin enemmän soluja).
En siis missään nimessä kuvittele hakevani suoraa apua fillarointiin salitreeneistä. Mutta harjoituskokonaisuutta katsottaessa, on muitakin, kuin suoria suorituskyvyllisiä arvoja, kuten esim. päänupin tuulettaminen ja harjoittelun monipuolistaminen tässä vaiheessa kautta, kun ei ole järkevää kuljettaa fillaria ihan joka päivä. (wattitermeillä CTL alas, jotta siinä on keväällä tilaa kunnon progressiolle)
Numerot viikon ajoista:
Pe:
Interval 1:
Duration: 15:03
Work: 289 kJ
TSS: 22.1 (intensity factor 0.939)
Norm Power: 319
VI: 1
Pw:HR: n/a
Pa:HR: n/a
Distance: 12.121 km
Min Max Avg
Power: 266 362 320 watts
Cadence: 72 107 95 rpm
Speed: 39.4 49.5 48.2 kph
Pace 1:13 1:31 1:15 min/km
Hub Torque: 0.7 1 0.8 N-m
Crank Torque: 27 42.2 32.2 N-m
Interval 3:
Duration: 15:02
Work: 294 kJ
TSS: 23.5 (intensity factor 0.968)
Norm Power: 329
VI: 1.01
Pw:HR: n/a
Pa:HR: n/a
Distance: 12.146 km
Min Max Avg
Power: 0 436 327 watts
Cadence: 75 102 94 rpm
Speed: 36.3 55.2 48.4 kph
Pace 1:05 1:39 1:14 min/km
Hub Torque: 0 1.2 0.8 N-m
Crank Torque: 0 47.1 33.3 N-m
Interval 5:
Duration: 15:03
Work: 297 kJ
TSS: 23.8 (intensity factor 0.974)
Norm Power: 331
VI: 1
Pw:HR: n/a
Pa:HR: n/a
Distance: 12.225 km
Min Max Avg
Power: 0 458 330 watts
Cadence: 77 100 88 rpm
Speed: 36.2 55.2 48.6 kph
Pace 1:05 1:39 1:14 min/km
Hub Torque: 0 1 0.8 N-m
Crank Torque: 0 46.5 35.9 N-m
Entire workout (237 watts):
Duration: 1:30:42 (1:32:50)
Work: 1289 kJ
TSS: 106 (intensity factor 0.838)
Norm Power: 285
VI: 1.2
Pw:HR: n/a
Pa:HR: n/a
Distance: 58.871 km
Min Max Avg
Power: 0 569 237 watts
Cadence: 30 153 89 rpm
Speed: 0 57.1 39.0 kph
Pace 1:03 0:00 1:32 min/km
Hub Torque: 0 1.6 0.7 N-m
Crank Torque: 0 60.7 25.0 N-m
La:
Entire workout (214 watts):
Duration: 2:20:51 (2:29:59)
Work: 1796 kJ
TSS: 148.6 (intensity factor 0.806)
Norm Power: 274
VI: 1.28
Pw:HR: n/a
Pa:HR: n/a
Distance: 56.898 km
Min Max Avg
Power: 0 1097 214 watts
Cadence: 29 229 87 rpm
Speed: 0 42 24.2 kph
Pace 1:26 0:00 2:29 min/km
Hub Torque: 0 5.7 1.1 N-m
Crank Torque: 0 140.6 24.3 N-m
Su:
Interval 1:
Duration: 1:00:35
Work: 1094 kJ
TSS: 80 (intensity factor 0.89)
Norm Power: 303
VI: 1
Pw:HR: n/a
Pa:HR: n/a
Distance: 47.621 km
Min Max Avg
Power: 3 405 301 watts
Cadence: 65 139 98 rpm
Speed: 36 52.3 47.1 kph
Pace 1:09 1:40 1:16 min/km
Hub Torque: 0 1 0.8 N-m
Crank Torque: 0 42 29.5 N-m
Entire workout (252 watts):
Duration: 1:31:26
Work: 1384 kJ
TSS: 100.9 (intensity factor 0.816)
Norm Power: 277
VI: 1.1
Pw:HR: n/a
Pa:HR: n/a
Distance: 64.03 km
Min Max Avg
Power: 0 405 252 watts
Cadence: 30 147 95 rpm
Speed: 0 52.3 41.9 kph
Pace 1:09 0:00 1:26 min/km
Hub Torque: 0 1.2 0.7 N-m
Crank Torque: 0 55 25.2 N-m
Hei
VastaaPoistaVastasin blogiimme kirjoittamaasi kommenttiin tänään, kun en tuossa viikolla millään joutanut. Luin samalla tässä läpi tätä teidän blogianne ja mieleeni tuli, että mistähän tutkimuksesta mahtaa olla kysymys siinä missä voimaharjoittelusta on osoitettu olevan hyötyä?
Olen itse tässä syksyn aikana lukenut noita tutkimuksia voimaharjoitteluun liittyen ja olen entistä vakuuttuneempi, että kestävyysurheilijoiden kannattaa ehdottomasti tehdä punttia. Tietty, jos haluat pitää todellisen kehityksen syyt salassa kavereiltasi, niin voit väittää heille ettei siitä ole hyötyä :)
Timo
Moi, viittasin tossa Sunde et al. 2010 MAXIMAL STRENGTH TRAINING IMPROVES CYCLING ECONOMY IN COMPETITIVE CYCLISTS
PoistaToki muitakin tutkimuksia on, mutta tuo on tietääkseni ainoa, jossa nimenomaan kilpapyöräilijöillä on saavutettu parannusta voimaharjoittelusta. Sohvaperunan kohdallahan on aika sama, mitä tekee, kun kaikki parantaa suorituskykyä.
Jos puhutaan nimenomaan pyöräilystä, niin mitkä tutkimukset ovat vakuuttaneet sinut? Esim. juoksun kohdalla on ihan järkeenkäypä mekanismi (jäykemmän lihaksen jousivaikutus), mutta pyöräilyn suhteen en ole kuullut kovin vakuuttavaa hypoteesia, miten voimaharjoittelu voisi parantaa suorituskykyä.
Morjesta
VastaaPoistaTuossa Sunde et al. tutkimuksessa oli tosiaan kohtuullisen hyvätasoisia pyöräilijöitä (vo2max=63,4+-6ml/kg/min).
Voimaharjoittelusta kestävyysurheilijoille on tehty viime aikoina monia hyviä tutkimuksia, ja koko ajan tehdään lisää. Ensi viikolla esimerkiksi esitellään kansainvälisessä konferenssissa (JKL:ssä) esimerkki (tutkimus on edelleen kesken) siitä miten kestävyysharjoittelu kannattaisi yhdistää voimaharjoitteluun (eli siis miten, milloin ja kuinka paljon).
Mielestäni hyviä review artikkeleita kannattaa lukaista. Niissä pääsee pikkuisen kärryille asiaan liittyvistä viimeaikaisista tutkimuksista. Tässä esimerkiksi yksi (valittu mm. oikeasti hyviä (71-75ml/kg/min) pyöräilijöitä käsitteleviä tutkimuksia):
Effects of strength training on endurance capacity in top-level
endurance athletes
Scand J Med Sci Sports 2010: 20 (Suppl. 2): 39–47
doi: 10.1111/j.1600-0838.2010.01197.x
Tuossa reviewissä esitellään esimerkiksi mahdollisesti sinua (jos tempo oli päälaji) kiinnostava tutkimus, jossa maajoukkuetasoisilla ajajilla saatiin 45min kestävässä aika-ajossa parannettua temmossa käytettävää tehoa 8 % voimaharjoittelulla...
Iloisia lukuhetkiä!
Timo
Olen lukenut ko. review paprun. Siitä on ollut jonkin verran keskustelua esim. Slowtwicthin foorumilla http://forum.slowtwitch.com/cgi-bin/gforum.cgi?do=post_view_flat;post=3011040;page=1;sb=post_latest_reply;so=ASC;mh=-1;
VastaaPoistaEn jaksa kaivaa tuota nyt, mutta muistaakseni alkuperäisessä tutkimuksessa, jossa tuo 8% tehonlisäys saatiin, kyse oli itseasiassa pyörällä tehtävästä matalakadenssiharjoittelusta, eikä harjoitusintensiteettiä kontrolloitu millään tavalla, ts. suurella todennäköisyydellä kyse on yksinkertaisesti kovatehoisemmasta treenistä.
8% tehonlisäys tarkoittaa huipputasolla muuten muutosta keskivertokuskista grant-tour haastajaksi, joten jos tuollaisia tuloksia saisi jollain treenillä aikaiseksi "steady state"-tilaiselle kuskille, niin se ei jäisi huomaamatta.
Moikka
VastaaPoistaEn ole itse lukenut yhtään voimaharjoittelua koskevaa tutkimusta, jossa voimaharjoittelu olisi toteutettu matalakadenssilla. Kannattaa lukaista vaikkapa tuo mainitsemani review uudelleen ja sen jälkeen pikkuisen kaivaa alkuperäisartikkeleita (joihin tuo pohjaa tietonsa) ja eri tutkijoiden tutkimuksia. Matalakadenssilla ei todellakaan voida saada sellaista fysiolologista vastetta lihakselle, mikä voimaharjoittelulla voidaan saada.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan asiaan lisää.
Ja en usko lainkaan, että voimaharjoittelun hyötyjä ei tunnettaisi maailmalla pyöräilypiireissä. Viimeksi pari viikoa sitten olin kuuntelemassa erästä Australialaista valmentajaa, niin kyllä sielläkin kävi erittäin selväksi, että voimaa hankitaan muutoinkin, kuin ajamalla kadenssilla 50...
Maajoukkuetasolla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä tietyillä harjoitteilla. Maajoukkueesta saattaa kuitenkin olla vielä pitkä matka edes kunnon ammattilaissopimukseen...
Terveisin
Timo
Vilaisin uudestaan ton Aagaardin reviewin.
VastaaPoistaLyhykäisesti (kommentit osittain muistinvaraisia, koska en lounastauolla ehdi ihan kaikkia tutkimuksia lukemaan ; )):
Hickson et. al. (1980) - testiryhmä harjoittelemattomia
Hickson et. al. (1988) - hyvin harjoitelleita harrastajia
Hoff et. al. (1999 & 2002); Osteras et. al. (2002); Mikkola et. al. (2007b); Losnegaard et. al. (2010) - hiihtäjiä
Storen et. al. (2008) - juoksijoita
Bastiaans et al (2001) - Tutkimusasetelma on vähän siihen suuntaan, kuin pitäisi, tulokset eivät ole kovin yllättävät.
Lainaus suoraan abstraktista:
"FINDINGS. All but one study was performed in non-competitive phases of the athletes’ programs, when there was otherwise little or no high-intensity training. Endurance performance of the shortest durations was enhanced most by supramaximal intervals (~4%) and explosive sport-specific resistance training (4-8%). Endurance performance of the longest durations was enhanced most by intervals of maximal and supramaximal intensities (~6%), but resistance training had smaller effects (~2%). Interval training achieved its effects through improvements of maximum oxygen consumption, anaerobic threshold, and economy, whereas resistance training had benefits mainly on economy. Effects of some forms of high-intensity training on performance or physiology were unclear. CONCLUSIONS. Addition of explosive resistance and high-intensity interval training to a generally low-intensity training program will produce substantial gains in performance."
Sunde et. al. (2009) - parantunut taloudellisuus ja hyötysuhde eliittitason pyöräilijöillä. Harjoituksen kokonaisvolyymia ja intensiteettiä kontrolloitiin sykealueilla (olisivat voineet käyttää moderneja, nykyaikaisia menetelmiä, eli tehomittaria) ja voimaharjoittelu tuli kestävyysharjoittelun lisäksi, tosin interventioryhmä vähensi (ilmeisesti omaehtoisesti) hieman kestävyysharjoittelua. Kontrolliryhmän harjoittelua ei ole kuvattu erityisen tarkkaan.
Reviewssä viitattu Aagaardin oma
Scand J Med Sci Sports. 2011 Dec;21(6):e298-307. doi: 10.1111/j.1600-0838.2010.01283.x. Epub 2011 Mar 1.
Effects of resistance training on endurance capacity and muscle fiber composition in young top-level cyclists.
Aagaard P, Andersen JL, Bennekou M, Larsson B, Olesen JL, Crameri R, Magnusson SP, Kjaer M.
näyttäisi nyt olevan julkaistu (ollut ton kirjallisuuskatsauksen tekohetkellä vielä reviewssä), mutta ikävä kyllä mulla ei ole pääsyä täyteen papruun (aika suolaisen hintainen kertaostona)).
Abstraktista tai review:stä ei käy ilmi ryhmien lähtötasot (interventioryhmän isohko määrä IIX-tyyppiä viittaa siihen, että ainakaan ihan viimeisilleen viritetyistä aika-ajajista ei ollut kyse), miten harjoitusvolyymia ja intensiteettiä kontrolloitiin ryhmien välillä ja minkälaista kontrolliryhmän harjoittelu oli (ts. pelkkää kilometrien keräilyä vai intervalliharjoittelua, joka olisi relevantti vertailukohta intensiiviselle voimaharjoittelulle ja jonka odotuksena olisi osittain samoja adaptaatioita, kuten IIX->IIA konversio). Reviewn taulukoiden perusteella kontrolliryhmä suoriutui heikommin post-testissä, joten ihan optimaalisesta harjoittelusta ei jokatapauksessa ollut kyse.
Kunhan ehdin, voin kaivaa tuon tutkimuksen, jonka huono muisti sekoitti ym. Aagaardiin.
(jatkuu)
jatkuu (merkkirajoitus)
VastaaPoistaMissään nimessä en tarkoittanut, että matalakadenssiharjoittelu sinänsä olisi tuottanut tulosta, ehdottomasti asia on juuri niinkuin sanot, että sillä ei saada voimaharjoittelun kaltaista ärsykettä aikaiseksi, koska pyöräilyssä käytettävät voimatasot (poislukien paikaltaan startti, esim. 1km aika-ajossa) ovat todella pieniä. Kyse oli ko. tutkimuksessa siitä, että kun harjoitusintensiteettiä ei kontrolloitu (esim. tehomittarilla), niin matalalla kadenssilla ts. isolla vastuksella suoritettu harjoittelu oli yksinkertaisesti kovemmalla intensiteetillä tehty, kuin kontrolliryhmän harjoittelu ja johti siten parantuneeseen suorituskykyyn.
Sinänsä, mulla on 15v historia saliharjoittelusta ja tykkään siitä, joten etenkin, kun ottaa täkäläisen kelin huomioon, olisi tosi positiivista, jos trainerin päällä istumista ja räntäsateessa hytisemistä voisi korvata voimatreenillä.
Sitten, kun löydät tutkimuksen, jossa verrataan intervalli- ja voimaharjoittelua samanlaisilla treenivolyymeillä ja -intensiteeteillä, samanlaisista lähtökohdista ja lopputuloksena voimaharjoitteluryhmä vie potin, niin saat myös vakuuttumaan, että niin kannattaa tehdä.
jatkoa
VastaaPoistaRønnestad et al (2010) (yksi tutkimus, useampi paperi)
'Strength training improves 5-min all-out performance following 185 min of cycling'
"The cyclists could choose themselves which group to attend. The test group [E+S; n=11 (♂=11), age 27±2 years] performed heavy strength training in addition to usual endurance training.The cyclists in the control group [E; n=9 (♂=7, ♀=2), age 30±2 years] simply continued their usual endurance training."
Interventioryhmä treenaa siis enemmän (voimaharjoittelu tulee kestävyysharjoittelun lisäksi).
Kestävyysharjoittelun rakennetta ei kerrota ts. onko eri kategorioihin jakaantuneet tunnit strukturoitua intervalliharjoittelua vai "ajetaan peekoota porukalla ja välillä joku mäki".
Interventioryhmän taloudellisuus on alussa selkeästi heikompi, kuin kontrolliryhmän ja päätyy intervention lopuksi samalle tasolle.
Interventioryhmä päihittää 5 min testissä sekä kontrolliryhmän, että tekee merkittävän parannuksen pre-tulokseensa.
Rønnestad toteaa myöhemmässä "In-season strength maintenance training increases well- trained cyclists’ performance" paperin keskusteluosuudessa, että "It is therefore interesting to note that although both groups increased VO2max, only E+S increased Wmax from pre-intervention to 25 weeks, with the relative increase being larger for E+S than E. Wmax is influenced not only by VO2max and cycling economy, but also by anaerobic capacity (Jones and Carter 2000). Therefore, the findings of larger increase in peak power output during the Wingate test, 1RM, and thigh muscle CSA in E+S compared with E, in addition to a slightly impaired cycling economy in E and no change in cycling economy in E+S, are all likely contributors to the larger gain in Wmax in E+S."
Anaerobinen kapasiteetti paranee voimaharjoittelulla, tuskin mitenkään hämmästyttävä tai uusi löydös.
Toinen paperi:
'In-season strength maintenance training increases well- trained cyclists’ performance'
Interventioryhmä kasvattaa korkeampitehoisen treenin osuutta kilpailukaudella, jota tutkijat eivät pidä merkittävänä:
"and in the competition period (The weekly duration of the endurance training and the distribution of this training within the three intensity zones were similar between groups in the preparatory period (E+S: 7.4±1.5 hrs, 3.3±1.1 hrs, and 0.4±0.1 hrs, respectively and E: 7.2±1.6 hrs, 3.8±1.0 hrs, and 0.7±0.3 hrs, respectively) and in the competition period (E+S: 6.3±1.7 hrs, 4.7±1.7 hrs, and 0.6±0.2 hrs, respectively and E: 7.3±1.7 hrs, 4.3±0.8 hrs, and 0.8±0.4 hrs, respectively).
Tutkimus alkaa siirtymäkauden päätteeksi, ts. kuukauden perse homeessa makoilun jälkeen. Siihen nähden kontrolliryhmän parannus 40min testissä on aika vaatimaton. Wmax itseasiassa heikkenee kilpailukauden lopuksi (väsymystä?) ja parannus 12 viikon harjoittelujakson jälkeenkin on varsin vaatimaton (401->412w). Liekö käytetty kestävyysharjoittelu ihan optimaalista.
Noihin nähden voimaharjoittelua tehneen interventioryhmän tulokset ovat toki hyviä.
Muutetaan siis aiempi, hieman ehkä provosoivan jyrkkä ilmaisu "jotta kellekään ei jäisi epäselväksi, niin tämän hetkisen tieteellisen tutkimuksen mukaan voimaharjoittelusta ei ole hyötyä kestävyyspyöräilyn suorituskykyyn. Vain yhdessä tutkimuksessa useista kymmenistä, on saatu positiivinen tulos, muissa ei hyötyä." muotoon:
"Muutamissa tutkimuksissa koskien pyöräilijöiden voimaharjoittelua on tehty seuraavat hämmästyttävät havainnot: jos treenaa enemmän, on kehittyy enemmän, voimaharjoittelu lisää voimaa ja norjalaisten pyöräijöiden kestävyysharjoittelu on tehotonta" ; )
Voi sinun kanssasi, jos minulla on jossain välissä enemmän aikaa, niin yritän vielä kaivaa muutaman tutkimuksen ihmeteltäväksi. Ja ainahan kannattaa kerrata lisäksi se miten voimaharjoittelu parantaa mm. MVC:n (maksimaalisen tahdonalaisen lihasaktivaation) toimintaa, joka vaikuttaneen suoraan suorituskykyyn. Kaikki kun vaikuttaa toisiinsa.
VastaaPoistaSinua selvästi kiinnostaa voimaharjoittelu pyöräilyyn liittyen, niin mitäs jos kokeilet nyt talven aikana? Voitko hävitä jotain? Mitäs jos voimatasosi nousevat noin 10%, saatat pystyä tempoamaan nopeammin, kuin aikaisemmin.
Niin ja Norskit on kyllä kovia tutkimaan kestävyysharjoittelun vaikutuksia eri harjoittelumetodeita käyttäen. Yritän tässä viikolla kirjoitella tuonne Kruunukaton blogiin tarinaa viikon seminaareista (JKL:ssä oleva kestävyysurheiluseminaari), voidaan siellä jatkaa pohdintaa. Voihan tämä hyödyttää meitä molempia sekä oppimaan asiasta uutta, että ajamaan kovempaa kesällä.
Aktiivisesta keskustelusta kiittäen,
Timo
Minulla on itseasiassa (niin hullulta kuin se kuulostaakin tällaisen ikälopun wanna-be-racerin suusta) joitakin kilpailullisia ja tuloksellisia tavoitteita ensi kesäksi, enkä lähde riskeeraamaan niitä. Jos tavoitteet toteutuvat, suostun koekaniiniksi, vaikka mihin.
VastaaPoistaVanhan kokemuksen perusteella pystyisin nostamaan voimatasojani merkittävästi enemmän, kuin 10% (siis se salitausta, kuten tuolla aiemmin mainittu). Vaikka noissa norskien tutkimuksissa haisee hieman turska ja kommentoin niitä ehkä hitusen kärkevästi, niin niissä on ihan asiaa, mutta noin hlökohtaisesti uskon, että jos voimaharjoittelulla on positiivista vaikutusta kestävyyspyöräilysuoritukseen, on se nimenomaan solukonversion kautta, ei kasvaneen maksimaalisen voiman. Huolimatta hurjista voimatasoista Chris Hoy ei tule koskaan voittamaan grant touria tai maantielle siirtynyt Theo Bos, ei edes Mark Cavendish.
Omakin geneettinen profiili sattuu olemaan enemmän ym. herrojen kaltainen, kuin perinteisen kestävyyspyöräilijän (jos olisin 20v nuorempi, alkaisin ihan tosissani treenaamaan ratasprintteriksi) ja voimataso on ihan varmasti viimeinen seikka, joka mun tempoajossa tulee hidasteeksi. (jos kiinnostaa, niin mulla on muutaman vuoden vanhoja testejä, joissa on analysoitu voima-liikenopeuskäyrää (tai suoraa ihan tarkasti) kiritreeneistä ja testeistä, sekä jonkin verran vajavaisesti off-season voimaharjoittelun vaikutusta niihin).
Mutta tosiaan, kiitos itsellesi myös aktiivisesta kirjoittelusta. Ilman muuta mielenkiintoista, jos saadaan viritettyä keskustelua, oli se sitten voima- tai kestävyysharjoittelua tai labra- tai tehomittaritestausta koskevaa (jossa viimeisellä alueella kuvittelisin, että mulla on jopa jotain annettavaa oikeasti ja toisaalta taas olisi todella mielenkiintoista tutustua labratestaamiseen).
Mehän ollaan Tuomaksen ja Stefun kanssa seurakavereita ja Tuomaksen kanssa joskus ajetaankin yhdessä, kun aikataulut osuvat yksiin, joten ei ihan mahdotonta, että joskus törmättäisiin lenkillä täällä teidän "Mansen leireillä".
Matalalla kadenssilla on tapana pitää syke matalampana ja siten on "helmpomman" tuntuista tuupata isoilla tehoilla. Tulee vaan jalat ihan pirun kipiäksi jos on ittepiänen ja tuuppaa vaan, viitaten yhteen 20min 359W/90% normikadenssista suorittuun "eläinkokeeseen" halli-olosuhteissa.
VastaaPoistaJotenkin tuntuu uskomattoman typerältä että joku on tehnyt jotain tutkimuksia pyöräilijöillä 70' jälkeen ilman kunnollista tehomittaria..?
Samu