Valmistautuminen leiriin oli hieman kaksijakoinen. Toisaalta pääsiäisen sessiot menivät ihan mallikkaasti ja muutenkin sitä edeltävät ajot olivat kulkeneet hyvin, mutta viimeinen pieni setti trainerilla keskiviikkona ennen lentoa leirille oli herkistelyn sijaan melkoista tahmailua.
Lento Mallorcalle sujui ok Rynkyllä, vaikka hieman hikeä valui otsalta lähdössä kun tilataksi kurvasi kodin eteen pakkaamisen ollessa vielä hieman "vaiheessa". Yllättävän kauan fillarin pakkaaminen laatikkoon otti aikaa ensikertalaiselta. Mallorcalla ennen nukkumaan menoa hieman keskiyön jälkeen vedettiin porukalla vielä kebabit naamaan valmistautuen seuraavan päivän koitoksiin.
PE: Aamulla pyörät kasaan ja ilmaa kumeihin. Kelin kehittymistä odoteltiin aina puoleen päivään asti, sitten haettiin mukaan läheiseltä Hotel Hispanialta matkaoppaat eli Cervelo-family Samu & Pia, lisävahvistuksena mukaan myös Velo8:n Jouko. Kuuden hengen porukalla olikin ilo höökiä kohti Tramuntana-vuoriston rinteitä. Ekaksi nousuksi valikoitui "pikku-Soller". Keli oli päässyt pikkaisen harmaantumaan ja kun nousun aikana alkoi ensin tihkuttaa ja sitten kypärään ropista ihan miehekkään kokoisia rakeita niin hetken jo käväisi mielessä epäilys koko touhun mielekkyydestä. Onneksi nousuissa lämmöt pysyy aina kohtuu hyvin yllä...Vaikka laiskaa oli kyllä oma meno, 250w hujakoilla ja seuratoverit katosivat horisonttiin jo heti nousun alussa intoa puhkuen. Ylhäältä laskettiin alas Sollerin puolelle jossa suoritettiin pikainen arvio tilanteesta: edessä tummia pilviä ja sieltä tulevilla kuskeilla lähes kaikilla takit päällä ylämäessä. Hmmm, tonne ei varmaan kannata pitemmälle lasketella. Eli ei muuta kuin pikku-Sollerin pohjoispuolen nousu takaisin ylös ja alas toista puolta. Kahvitauon jälkeen sitten Honorin nousu jossa pieni askel epämukavuusalueelle eli vähän vajaa 20min @ 265w. Ei auttanut, seuratoverien kanssa ei paljoa tarvinnut kisata. Cervelo-oppaat sentään solidaarisuussyistä suostuivat kihnuttamaan samaa tahtia ylös. Takaisin S'Arenaliin päästiin taas ihan suht ok säässä. Päivän saldo 5h, 137km ja n. 1600 nousumetriä ajoa. Päivän aikana valkeni että omat traineriwatit oli aivan paperia oikeassa ajossa kun taas powerTappi näytti että Tacxin trainerilla tehty suopyöräilyharjoitus oli tehnyt tehtävänsä ja miehen watit nousuissa oli aivan toiselta planeetalta kuin mitä aiemmat treenirapsat antoivat olettaa. Oiskohan ollut jopa hienoista psykologista peliä seuratoverien harhauttamiseksi? Oma status tipahti kerralla siis potentiaalisesta mäkikauriista juomapojaksi. No niillä mennään mitä on itsekukin saanut jalkoihinsa kerättyä talven aikana.
Tälläisiä maaseututeitä on kohtuu ilo päästellä
LA: Tihkua aamulla ja vähän enemmän vettä niskaan aamun pikaisella tunnin tasamaan pyrähdyksellä. Ei muuta kuin päiväksi Palmaan tuliaisia ostamaan ja muuten vaan notkumaan. Iltapäivän päätteeksi sitten parituntinen WBR-voimin tasamaata ja kevyttä. Jollakin muulla porukalla tälläinen palautteleva tarkoittaa sitä että ajetaan rennosti rupatellen, mutta WBR-letkalla ei tälläsiä olla pahemmin harjoiteltu ja meno oli sen mukaista: kolme kuskia 150m välein tiellä kun kaikki ajeli omia wattimittareitaan tuijotellen hieman eri käsityksellä siitä mitä palauttava tarkoittaa. No kyllä se yhteinen sävel sitten paremmin löytyi paluuseen kun valkun ohjeet "palauttavasta" paremmin painui kahden muun rupulin otsalohkoon. Päivän saldo 3h, 77km.
SU: Aamu valkeni tuulisena ja vilakkana, mutta ei sentään rakeita satanut niskaan. Ei muuta kuin matkaan kohti vuoria. Alkuun pikku-Soller ja lasku aina alas Port de Solleriin kahveetauolle. Sitten saaren pisintä nousua valloittamaan, iso-Solleria tai Puig Majoria, n. 14km @6%. Toverit meni taas menojaan ja juomapoika raahusti tasaista nitkuttelua mäkeä ylös. Nitkuttelua auttoi kummasti se, että aamulla tuli vaihdettua 11-28 kasetti taakse alkuun siellä olleen 11-25 tilalle, edessä oli pienempi läpykkä 36. Maisemat oli varsin mainiot ja fiilis hieno, alkoi tuntua ihan lomailulta reissu. 55min myöhemmin näköalapaikalla tunnelin vieressä sitten paita märkänä hyytävässä tuulessa meinas taas tulla enemmänkin äiteetä ikävä. Onneksi oli takkia vetää päälle. Tästä sitten eteenpäin hienoja vuoristomaisemia ihaillen Sa Calobran ja Sollerin teiden risteykseen, jossa tehtiin järkipäätös jättää Sa Calobra toiselle päivälle, sen verran oli tummaa taivaalla. Vuorilta kun päästiin alas niin keli lämpeni ja ajo tasamaata takaisin hotskulle silkkaa parhautta. Saldo 6h, 150km ja n. 2000nm.
Port de Soller, tästä sitten nousua pitempi rupeama...
PowerTappia ei paljon Puigin noussu rassannut vaikka hieman höyryä kypärästä nouseekin
TI: Aikainen lähtö WBR-voimin kun lento odotti alkuiltapäivästä. Ehätettiin kuitenkin käydä Curan nousu tuikkaamassa. Nousussa oli kovin hiljaista, mutta kun ajettiin alas niin porukkaa pukkasi kun pipoa ylös töppärettä! Olisi ollut aika hienoa ajaa siinä porukassa kun olisi ollut ympärille vähän enemmän tohinaa ja puhinaa. 2h koko setti ja 48km.
Melkoisen hieno leiri kokonaisuudessaan ja Mallorca paikkana aivan ehtaa tavaraa maantiekonkeleille! Ajoa 4,5 päivään n.23h. Koivet eivät antaneet ulos ihan tilattuja watteja mitä olisi olettanut edeltävien ajojen perusteella, mutta toisaalta kestivät hyvin pitkät päivät tummumatta.
Vielä kun olisi kotimaan kelit jotain muuta kuin lumihankea...Sään lisäksi on taas totuttelemista siihenkin että ei saa syödä 3000kcal ylimääräistä päivässä ;=)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti