Amatöörien puuhastelua ja epätasaista suorittamista

Viikoittainen raportointi blogiin näyttää muodostuneen jo niin standardiksi, että sain huomautusta viime sunnuntain puuttuvasta raportista. Osittain syynä oli puhdas saamattomuus, kun viikko oli kulkenut sen verran heikosti, ettei siitä ollut paljon kerrottavaa ja toisaalta se, että merkittävin kerrottava oli mätkähtäminen asfaltoituun tantereeseen amatöörimäisen huoltotoimenpiteen seurauksena.

Cyclottimen polkimet olivat mukana Kenian reissulla. Polkimien kierteethän ovat niin, että poljin periaatteessa kiristyy kokoajan ajaessa. Tästä syystä tapaan laittaa polkimet "sormikireyteen", etenkin kurapyöriin, jotta niitä ei sitten tarvitse repiä irti rystyset verillä. Samu mainitsi jostain vaseliinista tässä yhteydessä. Olin kyllä itseasiassa nähnyt oikeiden mekaanikkojen voitelevan polkimen kierteet jollain mönjällä, mutta ei nyt sattunut itellä sellaista olemaan kädenulottuvissa, kun ruuvailin polkimia takaisin cyclottimeen, joten tuttu sormikireys ja luotetaan, että kyllä ne siitä itekseen kiristyy. No, ei sitten kiristynyt, minkä seurauksena viikko sitten sunnuntaina, kaikessa rauhassa, Leukun mäkeä kivutessa, polkaisin kirjaimellisesti tyhjää ja mätkähdin selälleni asfalttiin. Ilmat pihalle, joukko voimasanoja. Yritin ruuvata poljinta takaisin paikoilleen, mutta ekat kierteet olivat tietenkin vähän korkanneet, eikä matkaan sitten ollut sattunut minkäänsortin työkaluja. Eikun puhelinta kaivamaan, että Eeva tulisi hakemaan. Eipä onnistunut, kun rakas vaimokekultani oli lähtenyt punttisalille, vastoin kaikkea normaalia, kävellen ja puhelimestakin loppui sopivasti akku kesken puhelun. V-käyrä oli kohtuu korkealla, kun kinnasin yhdellä jalalla eteenpäin. Onneksi hiukan ennen vanhaa kirkkoa tuli vastaan ystävällinen alkuasukas, jolta sain 6-avainta lainaksi ja polkimen kiinni (kiristettynä tällä kertaa) ja suoriuduin kotiin.

Selkä oli ottanut hittiä lapaluun alapuolelle ja oli lähinnä epämiellyttävän tuntuinen, mutta ei varsinaisesti kipeä siinä vaiheessa. Ma ja ti treenitkin menivät selän kanssa ihan jees (muuten ihan penkin alle, mutta se on toinen juttu), mutta torstai aamuna, Pirkkahallin jälkeen aivastin pari kertaa voimallisesti ja siinä vaiheessa silmissä kipunoi. Joko ajelu tai aivastelu saivat selän ja kyljen vihlomaan niin, että kauhukuvat peruuntuneesta Mallukan-reissusta kävivät jo mielessä. To-iltana oli todella taiteilua löytää asento, jossa hengittäminen ei sattunut ja sen seurauksena onnistuin kehittämään miellyttävän krampin vasempaan hartiaan. Lauantaina olisi ollut kevään toistaiseksi hienoimpia ulkoilukelejä, mutta eipä uskaltanut lähteä ulos ilakoimaan, vaan nökötin kotona trainerin selässä mieli mustana. Tänään Pirkkahallissa ajaessa ei tuntunut pahemmin, eikä kummempia jälkioireita ole ilmaantunut, joten josko tämä tästä kuitenkin pikkuhiljaa.

Noin itse treenien puolesta, olen ajellut kahta kertaa lukuunottamatta viimeisen kahden viikon treenit tempopyörällä, mitä ei ole tullut tehtyä, kuin ihan satunnaisesti syksyn jälkeen. Seurauksena on ollut totaalinen takareisien jumitus, joka on ihan täysin syönyt tehon treeneistä. Jotenkin kuvittelisi, että kun maantiefillari alkaa osoittaa jonkinlaista merkkiä kulkemisesta, niin TT-pyörällä tultaisiin perässä, mutta meikäläisen kohdalla homma ei toimi niin, vaan TT-fillaria on kuljetettava tosi tiuhaan, jos aikoo sen liikahtavan. Samoin, jonkinlaista lihashuoltoa, Tapin kammoamassa, venyttelyn muodossa on taas aktivoitava. Vaikkein uskokaan venyttely autuaaksitekevään voimaan, niin jos takareidet ovat niin kireät, että puolet tehosta häviää ihan vain jalan pyöräyttämiseen kampikierroksen ympäri, niin tuskinpa pienestä liikkuvuuden parantamisesta haittaakaan on.

Edellisen viikon suoritukset:

ma - pyörittelin 35min ihan puhtaasti painonhallinnallisista syistä. Olen pitänyt 500kcal/pv vajetta ja treenipäivät ovat ihan jees, mutta lepopäivinä on ihan huutava nälkä. Ajattelin, että pienen pyörittelyn jälkeen voi syödä vähän enemmän, eikä haittaa tulevia treenejä. Taisi olla väärin ajateltu. Lyhytkin, kohtuu kevyt pätkä tuntui siirtävän kuorman viikonlopulta.
ti - 1:34, jossa 8x4/1min 290-300-310-320-330-340-340-340w
ke - 1:43, jossa 2x20min@320w.
to - 1:30 kevyttä pyörittelyä. Lauantai ei ollut käytettävissä, kun tuli täytettyä vuosia ja sitä kuulemma piti sitten juhlia, joten jouduin ottamaan lauantaille suunnitellun ulkotreenin trainerilla
pe - 1:38, jossa 1x45min@310w , jonka aikana muutama kiri. Viikon surkea suorittaminen jatkui. Ihan tervanjuontia, teki mieli antaa periksi jo 10min kohdalla.
la - lepo
su - n 2:30 cyclolenkki. Vaidoin mittariin lähteissä patterit viime viikonlopun pätkimisen takia, minkä seurauksena nyt ei pätkinyt, kun ei toiminut laisinkaan. 70km tuli matkaa ja vähän paha sanoa, paljonko ajoaikaa tuli poljinepisodin seurauksena.

ja kuluva viikko:

ma - 1:36h@250w TT-pyörällä
ti - 1:21h, jossa 40min@312w TT-pyörällä.
ke - lepo
to - 1:45h Pirkkahalli, jossa 2x20min@349-344w maantiefillarilla
pe - lepo
la - 1:49h TT-pyörällä. Ulos olisi tehnyt mieli, mutta ei uskaltanut, joten ajoin jonkinlaista välireipasta trainerilla. Jalat eivät taas toimineet yhtään, oli tosi nihkeän tuntuista ja selän/kyljen kipeys ja kramppaus sävyttivät ajoa.
su - 1:45h Pirkkahalli TT-pyörällä. Tuli aamu-unessa napattua väärä mittarin headi matkaan, joten ei dataa ajosta. Ajelin varsin rauhaksiin, fiilistä hakien ja ajoasentoa tunnustellen. Ajaminen tuntui noin sata kertaa paremmalta, kuin tervanjuonti trainerilla.


Reilu puolitoista viikkoa Mallukkaan. Olisi ihan ykköstä päästä ajamaan edes vähän maantiepyörällä ulkona ennen reissua, mutta Pia jo varoitteli tänään Pirkkahallissa ja muistutteli muutaman vuoden takaisesta liiallisesta intoilusta ja sen seurauksista, joten kun selkä on jo valmiiksi kipeä, niin ehkä kesärenkaat cyclottimeen saavat korvata ihan täysiverisen maantieajelun.