keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kauden juoksuhuipennus

Tänään oli kauan odottamani juoksukauden huipennus, Viimeisten pirkkalaisten 1500m mestaruusjuoksu Pirkkalan hornankattilassa eli paikallisen keskusurheilupuiston stadionin sateen pehmittämällä tiilimurskalla. Emme olleet tällä kertaa varanneet kenttää etukäteen, mutta onneksi siellä ei pelattu jalkapallon kiihkeätä kotiottelua eikä myöskään pidetty keihäskarnevaaleja, joten uskaltauduimme radalle. Keli oli mitä tihkuisin, mutta sitäkin raikkaampi. Alla oli huikea neljän minuutin verryttely + tulomatkalla autonpenkin lämmittin päällä. Olin etukäteen kovalla itseluottamuksella ajatellut pääseväni neljän joukkoon. Lähdön lähestyessä itsetunto alkoi horjumaan, kun tajusin että viivalla onkin viisi juoksijaa neljän sijaan. Mukana oli nimittäin nuorisojaoksenkin edustaja. Lähettäminen tapahtui Tuki ry:n organisoimana aikataulussa klo 19.

Perinteitä kunnioittaen ampaisin heti keulaan eli otin taktiikkajuoksun käyttöön ja sain itseluottamuksen kohoamaan. Ihmeekseni pystyin pitämään paikan 800-900 metriin saakka, kunnes puheenjohtaja ja raksis ampuivat ohi. Tarkoitus oli alunperin pieni ohituksen jälkeinen hetki sätkiä peesissä ja länkyttää kavereille, kuinka hissua on tämän vuoden juoksu. No en ehtinyt siihen peesiin, kun porhalsivat menojaan. Maalissa aikarauta pysähtyi 5.26 kohdassa. Olen ihan tyytyväinen suoritteeseen sekä tavoitteen alitukseen. Vauhdin jako meni totutusti etupellon pientareeseen, mutta se ei fiilistä himmentänyt yhtään. Edellisestä juoksentelusta oli puolitoista viikkoa, joka sekin oli sählyä.

Painon tiputus tuntuu näissä jutuissa kyllä heti. Jalkaan olin laittanut vieläpä parin vuoden tauolla olleet Brooksin street racerit, joilla pääsin lähes päkiälentoon - ainakin mielikuvissani. Hyvältä tuo rykäisy tuntui ja into vain kasvaa päästä talven mittaan tinttaamaan Teivon vitosia. Tästä ponnistetaan reilun viikon päästä 5h Rogainingiin vähän pidemmälle juoksupätkälle. Seuraava juoksuhuipennus on 17.11. juostava Teivo Cup I, jossa toivottavasti saadaan samalla sub430 ryhmän projektialoitus pamautettua liikkeelle. Ja jottei mene ihan juoksuksi, niin huomenna olisi tarkoitus palata satulan päälle illasta kuin myös viikonloppuna. Niin ja wattimittarikuumebarometri jatkaa nousuaan, kun Hirvonenkin näyttää palauttavan rahaa viime vuoden liiallisista pidätyksistään...

3 kommenttia:

  1. Se on hyvä tunnustaa harharetket multisporttailun pariin täällä blogissa jotta seuratoverit tietävät mihin suuntaan lojaliteetit milloinkin makaavat. Taktisesti viisaasti sentään artikkeli loppui wattimittarista kuumeiluun. Toivoa siis on.

    Ajattelin jo aiemmin itsekin alkaa juoksennella viimeistään ennen Pirkkahalli-kautta jotta voisi sunnuntain aamuajoa jatkaa hölköttelyllä, mutta nyt trainerin hankkimisen myötähän tuolle voisi olla toinenkin vaihtoehto...

    VastaaPoista
  2. Tästä blogituksestahan jopa minä ymmärsin jotain. 17.11. piirrellän sitten raamit tulevalle. Pieni tovomus jo tässä vaiheessa, ei kutsuta sitä projektiksi. Niillä ei ole tapana onnistua.
    Tuli mieleen tuosta 17.11. Eikös se ole se, mitä sitten Karhua edeltävänä lauantaina tavoitellaan?

    VastaaPoista
  3. Todella harmillista, että tämä lähialueen ehkä merkittävin urheilutapahtuma pääsi livahtamaan ohi ilman, että olisin päässyt kannustamaan suosikkejani kentän laidalla. Viime vuoden sähköisestä tunnelmasta on muutamia aika makeita verrakuvia Tappin erityisen edustavista "rikoista" (ei siis missään nimessä trikoista). Onnittelut podiumin nappaamisesta WBR-tiimille.

    VastaaPoista