Yksi oman pyöräkalenterin vuotuisia kiintopisteitä on ollut jo pitempään Tour de Tampere. Alunperin 18 vuotta sitten puhtaana maastotapahtumana alkanut, mutta sittemmin kasvanut ja laajentunut. Joitakin vuosia takaperin mukaan tuli myös cyclot ja sivutapahtumaksi MaisemaTour tavallisille pyörille. Kyseessä siis koko päivän retkiajo, lukuisilla eritasoisilla ryhmillä, ei kisa, mutta kyllä tuonkin on yleensä jaloissaan tuntenut päivän päätteeksi.
Taisi olla '97 kun olin ekan kerran mukana, uutuuttaan kiiltävällä täysjäykällä maasturilla, ensimmäisellä harrastepyörällä. Tuulipuku tms. päällä. Ei riittänyt taito, ei kunto, eikä bonusta tullut kalustostakaan ja leikki jäi kesken kun jalat kramppasi hillittömästi puolinvälin taukopaikalla Pyynikin näkötornille noustaessa. Seuraavina vuosina sitten homma sujui jo paremmin ja tuli eri ryhmissä ajettua päivän setti läpi. '01 eteenpäin olikin sitten pitkää pimeätä jaksoa kun jälkikasvua tuli ja ajanpuutteen takia tuli pyöräily vaihdettua hölköttelyyn.
Pimeä jakso olikin lähes yhtä pitkä kuin pimeä keskiaika muinoin ja vasta '09 tuli uudestaan innostuttua fillarointiin. Sen syksyn TdT olikin taas melkoinen kokemus, old skool pyörällä, kapeilla +3bar maastokumeilla Pirkkalan limaisen märillä juures-murkula-poluilla tuli heti alkumatkasta vedettyä etukautta voltit 3 kertaa parin kilsan matkalla. Kipu kasvattaa tms. ja loppu siitä reissusta onnistuikin pitämään renkaat maata kohden ja mies tangon & satulan välissä. Kalustoasioissakin tuli sivistystä kun ajotoverit kertoi että nykyaikaa oli muhkukumit ja 2bar paineet, joilla pito (ja mukavuus) hieman eri planeetalta touhukkaammilla poluilla.
Kolme viime vuotta onkin sitten mennyt cyclolla, osin vaihtelunhalun ja osin sen takia että on päässyt koluamaan eri polkuja kuin pitkälti tuttuja Tampereen maasturiuria.
Tämän vuoden reitti oli osin omaa käsialaa ja duunina olla yksi oppaista. Lähtö oli Tesomalta ja kynällä oli hahmoteltu reitti Roineen ympäri. Pituutta oli siis tiedossa ja toisaalta kuitenkin haluttiin tehdä TdT-hengen mukainen cycloreitti eli siis poimia mukaan kaikki cyclolle ajettavaksi kelpaavat polut, metsäautotiet, kuntopolut ja vastaavat pienemmät urat. Ja jos ei muuta ollut tarjolla niin sitten isompaa hiekkatietä ja pakon sanelemana jopa asfalttia paikoin. Kartoitusretkien ja reittipiirtoharjoitusten tulos oli +130km pitkä reittiviiva. Häveliäästi TdT ilmoon laitettiin "reilusti yli 100km" jotta ei kaikki säikähtäisi, mutta toisaalta jotta saataisiin ryhmä jolla päästään takaisin Tesomalle ennen iltakymmentä.
Nyt ajopäivän jälkeen voi sanoa, että homma meni suht kuosiin. Matkaan lähti 12 hengen porukka jossa kaikki osasivat ajaa cyclolla myös muualla kuin hiekkatiellä ja kukaan ei tummunut ennen aikojaan vaikka vauhti oli suht etenevää. Päivän keli oli just eikä melkein kohdallaan ja hyvät säät oli onneksi myös kuivattaneet parit mutarännit jotka reitille oli ripoteltu. Reitti oli hieno ajaa lävitse vaikka sitä oli harjoituksissa tullutkin maisteltua palasina: http://connect.garmin.com/activity/317760866. Matkaa kertyi siis 134km ja ajoaikaa 6h. Taisi olla oman pyöräuran pisin (oikea) cyclolenkki. Kokonaisaika oli 8h, toki taukojakin TdT-henkeen pidettiin muutamia mutta lisäihmettelyä tuli 4:stä rengasrikosta (avorenkaat pitäisi kieltää kunnon cycloilussa ;=) ja valitettavasti onnettomuudesta jossa kaatumisen seurauksena kuski jouduttiin hakemaan huoltoautolla Acutaan tutkittavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti