Vielä viime vuoteen saakka tuli kestotilauksena Juoksija-lehti, muistuttamassa vanhoista touhuista ja onhan siinä ollut ajoittain ihan tolkullisia kirjoituksia mm. venyttelystä. Yksi toistuva teema lähes joka numerossa oli ns. vanhojen hyvien aikojen muistelu, silloin kun Suomen kestävyysjuoksun taso oli vielä kansainväliselläkin huipputasolla ja myös kansan syvät rivit olivat ei vaan aktiivisia vaan myös varsin kovakuntoisia. Muistelun todisteluna yleensä verrattiin menneitä tilastoaikoja niin kisoista kun hölkkätapahtumista nykypäivään. Vähän hymynkare naamallahan noita vanhojen partojen pärinöitä tuli luettua, vaikka faktoja ei toki käynyt kiistäminen.
Tänään tuli sitten sellainen kokemus jotta tuo nimenomainen teema otti kertaheitolla askeleen lähemmäksi omaakin sydäntä.
Kun en huomenna mene Pyynikin Fuji/Peloton GP:hen oikeasti ajamaan (keskeneräinen kunto ja muut kootut seliselit) niin piti sitten tänään käydä varjo-gp ajamassa, suunnitelmana VK 2x20min GP-reitillä. Näkötornin juurelle asti pääsin pahaa aavistamatta, siellä oli joku kaveri stop-kilven kanssa. Eihän tänään vielä pitänyt ajot olla?!? Samassa näkyikin jo ensimmäinen lauma sinipaitaisia naisihmisiä. Perhana, "Likkojen Lenkki" näyttäisi olevan taas täällä.
Harmia niellen kammet vain pyörimään ja kohti Varalan mäkeä, josko joku ajettava reitti löytyy. Näkötornille ei päässyt, mutta samat nousumetrit näköjään sai Tahmelantien ajamalla. Reitille osui 3 kohtaa missä leidit ylittivät tien ja kummassakin vedossa muutamat kerrat joutui niihin pysähtymään tai hidastamaan ja odottelemaan, ennen kuin liikenteenohjaajat päästivät autot ja fillarit lävitse. Siinä kun puuskuttaen ja hikeä otsalta valuen odotteli että arvon leidit pääsisivät verkkaisesti tallustamaan tien ylitse niin aloin muistella että eikös tuon pitänyt olla joku kuntotapahtuma. Niinhän sitä tapahtuman verkkosivuillakin mainostetaan, kun asiaa myöhemmin ihmettelin. Taitaa kyllä olla niin että on kovin vanhanaikaista ajatella "kunto" ja "lenkki" sanojen yhteyteen "edes pienen pieni hikinoro otsalla" tai "askellusvauhti joka hengitystä vähäsen kiihdyttää", koska jälkimmäisiä en tuolla havainnut.
Siitä sitten palasi mieleen Juoksija-lehden kirjoittajien tarinat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti