Tour de Tampere tyttöjen sarjassa

Ajattelin ajella pitkän PK lenkin viikkoa ennen Pirkkaa, kun talvella jäi pidemmät siivut kokonaan ajamatta. Porin houkutteleva maantiekisa sai nyt jäädä väliin ja kuin tilauksesta oli tarjolla Tour de Tampere ja siellä pitkä cyclo -ryhmä. Meitä taisi olla 16 kuskia letkassa mukana. Oli kyllä tosi mukava reissu hyvässä porukassa ja reitti oli vielä mitä mainioin. Sopivan vaihteleva, mutta ei mikään kuraurajyystöhöyhötys vaan sopivasti helppokulkuista polkua seassa ja muutama mukava mäki. Sen verran pidin periaatteista kiinni, että pientä eturievää en korkannut vieläkään. Oltiin liikkeellä miesvoimin, kunnes Ilolan kahveepaussilla ryhmän sukupuolirakenne jotenkin muuttui. Kahvilan tätskä tuli kierteleen pannun kanssa tarjotakseen santsikuppeja. Takaani kuului kysymys: "Ottaako tyttö kahvia lisää?" Käännyin ympäri ja kyselijä näki kasvoni uurteet, joista on vuosikymmeniä sitten karissut kaikki hempeys pois, jos sitä koskaan on edes ollut. Episodia seurasi pahoittelut ja selittelyt hämäävästä takatukastani, joka ilmeisen sievästi laineili esiin kypärähuivin alta. Siinähän ei sinällään ollut mitään perin loukkaavaa, mutta kieltämättä loppumatkan huolenpito tytön jaksamisesta miesten porukassa veti rääväsuun kerrankin hiljaiseksi. Tai viimeistään kusitauolla, missä Toivion Lamborghini käski varomaan henkseleitä kun joutuu kykkiin. No hauskaa oli ja kaiken kaikkiaan lenkistä kertyi juuri sellainen pitkä kuin olin etukäteen ajatellut. Reitti oli suunniteltu huolella ja onnistuneesti. Iso kiitos järjestäjille! Matkaa kertyi kotoa kotiin 140 km.

Muutoin tein torstain järvisen jälkeen Säijässä pyöräJärvistä 2*20min. Kyyti oli takuu hapokasta, kun Iidesrannan Cipollini piti vauhtipuolesta huolen. Lauantaina hölköttelin tunnin.

Koko viikon saldoksi tuli melkein 14h.

Ensi sunnuntaina on vuorossa pitkä Pirkka. Nyt voi keskittyä keventelyyn ja jos ei nyt varsinaisesti tankkailuun niin ainakin saavutettujen linjojen ylläpitoon.