Otetaan tähän väliin lyhyt raportti siltä varalta että viikonlopun Pirkan pyöräilystä sattuisi syntymään jotain (pitempääkin) kerrottavaa. Tällä kertaa ei ole ministeriä tiedossa ajoseuraksi, mutta sen sijaan koko WBR-rytmiryhmä Junnulla vahvistettuna. Tämä muu joukkio jopa lupaantui +36kmh / 217km ryhmän vetäjiksi, ilmeisesti ilmaisen pääsyn innoittamana, muutenhan WBR-ukkojen taipumukset eivät juurikaan ole suuntautuneet tasaisten ryhmälenkkien ajoon ("ylämäet rauuuuhallisesti jne.").
Sitten takaisin nykyhetkeen. Taannoisen maastoilottelun jäljiltä jalat eivät edellisen viikon alussa olleet kovin hyvässä hapessa, enkä nyt viittaa polven naarmuun. Ilmeisesti railakkaampi kaahaus teknisessä maastossa oli jalkojen mielestä jotain aivan uutta ja ihmeellistä ärsykettä. Valkku oli kuitenkin jo aiemmin useaan otteeseen vinkannut että paikalliset viikkotempot olisi syytä käydä katsastamassa joten sinne sitten tiistaina suoraan työpäivän junamatkan päätteeksi uusia kokemuksia taas hakemaan. Pienet lämpät Junnun kanssa ja sitten viivalle. Lopputulema eli Junnulle takkiin 18km matkalla 1:40 kertookin jo ihan kaiken, TT-pyörät menivät sitten ihan omilla minuuttiluvuillaan. Hetken jo harkitsin pyörän myymistä ja vaihtamista johonkin toiseen harrastukseen, vaikka eläkeläisten bridge-kerhoon, johon oma fyysinen suoritustaso paremmin sopisi.
Torstaina piti mennä seuran yhteislenkille mutta kalenterikonflikti tyttären kevätjuhlan kanssa johti yksinajeluun myöhemmin illalla. Ja kenties hyvä näin, edelleen väsyille jaloille sopi ihan hyvin tasaisempi lenkki jonka sisällä n. tunnin veto @250w, vikat 25min lähes samat kuin tiistain viikkotempossa, joka vain alleviivasi tiistain onnetonta tohellusta.
Välipäivät kevyempää, mm. hieno pitempi cyclolenkki vaimon kanssa perjantaina vähän ennen auringonlaskua, kunnes koitti sunnuntai-aamu jolloin oli pienen revanssin paikka. Viime vuonna Kangasalan Kevätpyöräilyssä noutaja tuli vähän puolen välin jälkeen kärkiryhmän kiihdyttäessä karkuun kun nukuin letkassa taaempana, eikä kunto riittänyt ajamaan kiinni syntynyttä rakoa. Tänä vuonna vauhdinpitäjiksi tuli kunnon nippu elite-kuskeja mm. lähes koko V8-tiimi. WBR:ää viivalla oli myös Tappi ja Pauli, tosin Tapilla homma hyytyi tuubiongelmiin. Paulin kanssa sinniteltiin kärkiryhmässä maaliin asti, välillä telaketjussa kisakuskeja häiriköiden ja vauhdin kasvaessa sitten peesikärpäsinä. Pari kertaa oli hieman tiukkaa kun yritti telaketjussa sinnitellä mukana liian pitkään, mutta kisakuskit ajoivat varsin nätisti ja suht tasaista vetoa, muuten olisi kyllä perälauta vuotanut vielä lisää. 80km n. 39kmh tahtia yhdellä huoltotauolla ja parilla tienylitystauolla, mukaan mahtui myös melkoista perunapeltoa asfalttitieksi.
Eilen tiistaina sitten viikkotempon uusinta. Valkkukin oli tällä kertaa mukana varmistamassa että "valmennettavan" esitykset eivät olisi taas aivan luokattomia. Mm. ajoasennosta rukattiin kyynärpäät uuteen asentoon sojottamasta pois ilmavirrasta. Jalatkin oli taas ihan ok, mitä nyt lämppä jäi vain muutaman minuutin mittaiseksi. Vinkit kuitenkin toimivat ja ajasta lähti 1:07 veks vaikka keskiwattiloiset jäivät vieläkin odotettua alemmaksi @270w, uusi matala ajoasento vaatinee parit ajokerrat jotta ei vaikuta niin paljoa polkemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti