Ensin suomalaiset keksivät älypuhelimen ja sitten amerikan poika kopioi perässä vielä vähän suositumman. Polar innovoi ensimmäisenä urheilukellojen kanssa ja silti nykyään taitaa ainakin lähes jokaisella pyöräilijällä ja triathlonistilla olla rapakon takana suunniteltu Garmin. Samaa kaavaa noudattaen suomi-poika oivalsi jo tovi sitten älypuhelimen & suoritusten jakamisen voiman ja syntyi Sportstracker, kunnes Piilaakson kekkeruusit ehättivät taas kopioimaan ja vähän parantelemaan ja tekaisivat Stravan joka nyt valloittaa maailmaa.
Jos nyt sinänsä ajankohtaiset kansallistunteet siirretään hetkeksi taka-alalle ja ihmetellään asiaa objektiivisesti niin kyllähän Stravassa on jotain uniikkia oivallettu millä se on lunastanut paikkansa melko ruuhkaisilla urheilusuoritusten arkistointiin, analysointiin ja jakamiseen keskittyneiden applikaatioiden ja palveluiden pelikentällä. Pohjalla samat perusjutut kuin kaikilla muilla mutta sen päällä Stravassa on KOM / QOM eli King / Queen of Mountain fiitseri. Piilaaksossa (ja varmaan monella muullakin mäkisemmällä seudulla) oli jo ennen Stravaa ollut webbisiteja jonne oli kirjailtu ennätystuloksia paikallisiin mäkiin, joten Stravan kehitystiimin tehtäväksi jäi vain ottaa koppi ideasta ja tehdä siitä koko kansan huvia. Ja värvätä palveluun nippu ammattilaisia tuomaan katu-uskottavuutta.
Täällä kotomaassa ei kovin kummoisia mäennyppylöitä ole, eikä Strava siten ole vastaavaa huumaa saanut aikaiseksi. Voihan noita Stravan segmenttejä toki läiskiä tasamaallekin maantielle, mutta kyllä siinä vähän hukkuu idea kun tuuliolosuhteiden ja pyörien (TT vs. maantie) erot tekevät tulosten vertailusta aika arpapeliä. Näin ollen omakin Stravan käyttö oli pitkään rajoittunut siihen, että Mallorcan ja USAn pyöräreissuilla pääsi ihmettelemään miten nopsaan oikeat ajomiehet olivat jonkin mäentöppäreen ajaneet ja katsomaan amerikan tuttujen lähettämiä Strava-linkkejä omista suorituksistaan. Kunnes sitten paikallinen kova maastokuski Pärssisen Perttu keksi syöttää Kyötikkälän XCO-radan kokonaisena ja osioihin (nousut, vauhdikas polkuosuus & laskuosuus) jaettuna Stravaan.
Tuota Kyötikkälän rataa on tullut itsekin nyt kesän aikana jonkin verran sahattua, sekä aluecupin harkkakilpailujen muodossa että myös maastointervallien tekemiseen. Dataa oli syntynyt jo yksittäisten kierroksien osalta, mutta nyt Pertun työn pohjalta pääsi todella helposti myös vertaamaan eri osuuksien kellotuksia, eikä vain omiin suorituksiin vaan myös Pertun ajoon. Pertun nopein kellotus on vaatimattomasti lähes 2min nopeampi kuin nopein oma intervalliveto ja Stravan avulla pääsi vertaamaan lähes metri metriltä että miten tuo ero rakentuu kierroksen aikana: ylämäissä tietysti, mutta myös paikoissa jossa itse kuvitteli olevansa jo nopea. Toisaalta taas oli pätkiä missä luulin eroa syntyvän mutta totuus oli toinen. Aikaisemmin olin ajanut radan lävitse yrittäen hosua vähän kaikkialla, mutta Stravan avulla valkeni että ehkä efforttia kannattaa säännöstellä vähän eri logiikalla.
Nyt on vuorossa keventelyä kohti ensi sunnuntain Ylöjärven maastoskabaa, mutta taitaa sen jälkeen taas Kyötikkälä ja Stravan voima vetää puoleensa, pitää myös ehättää testata Pertun Kauppiin virittelemä vähän rankempi XCO-rata (joka toki myös "Stravatisoitu"). Loppuun pitää vielä tunnustaa että tämä uusi addiktio tuotti myös vähän kuluja: vanha Garminin 500 oli pakko päivittää 510:iin koska jälkimmäisen glonass+gps antaa niin paljon tarkemman ja luotettavamman paikannustiedon joka taas edellytys Stravan luotettavalla toiminnalle maastoreiteillä. Kiitos Samun sain 510:n hankittua tiistaina myöhään työpäivän päätteeksi jotta sen illan maastovedot Kyötikkälässä ei mennyt haaskuuseen vaan Stravaan ;=)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti