Ajeltua

Edellisestä raportista on jo neljä viikkoa, mutta kyllä tässä kuluneet viikot on suhteellisen aktiivisesti tullut liikuttua. Tahti on ollut viisi treeniä per viikko ja viikonloppuisin vähän pidemmästi. Julkkisdieetti on edelleen päällä. Tuloksena -10kg kesälomasta. On taas palannut aika, että voi ajaa alaotteella ilman vaakaputken hakkaavaa iskutusta mahaan. Se taas tekee sellaista pitkittäistä rantua. Käytän siitä lenkillä toista nimeä, mutta en toista sitä tässä julkisessa tekstissä.

Cyclokulkimen uusimiskuumeen vasta pikkuhiljaa noustessa huippulukemiin ja toisaalta pyöräkauppiaan ajellessa Espanjan lämmössä, on ollut tyytyminen pääosin vanhan uskollisen Eddien ulkoiluttamiseen. Toki on tullut myös nilkkoja ojenneltua kerran viikossa. Mikä parasta, niin esi Teivo tuli korkattua toissa viikonloppuna. Siitä, että juoksin ko tapahtumassa, on oikein todiste Mogulin blogissa. Ja mieltä lämmittää erityisesti, että pääsin hienon blogin kuvakavalkaadiin, vaikka juoksuvauhdit ja tyyli ovat nykyisellään mitä ovat. Samaisen viikonlopun perjantaina juhlistettiin seuran 50v merkkipaalua Tampereen raatihuoneella ja päälle nautittiin illallinen Tammerissa. Oli hieno kuulla ja nähdä kuvista aikaa, jolloin pyörät ja kuskit olivat metallia! Meillä oli erittäin juhlava tilaisuus hienon ja perinteikkään asian äärellä.

Edelleen on harjoituksellisesti tullut tahkottua aika rauhaksiin harjoituksia viikolla. Viikonloppuna on ollut pientä tiristelyä pidempien siivujen lomassa - se mitä nyt vallitsevalla energiatasapainolla ylipäätään pystyy. Haastetta on sovittaa 5:2 dieetti ja kehtittävä harjoittelu yhteen. Tällä viikolla otin edellisen viikon kurittoman elämän perään 4:3 kurinpalautuksen ja painon suhteen tuloksia tuli heti. Välipäivinä pystyy syömään paljon maltillisemmin ja silti saa kulinaariset nautinnot täytettyä syömäpäivinä ilman pohjatonta mässäämistä.

Tänä viikonloppuna tuli ajeltua lauantaina 3h ja tänään 3,5h. Molempina päivinä perinteisesti Viinikan TB:n kautta. Eilen meni ajoitus ristiin, kun kuultiin tänään aamulla että osa porukkaa oli tullut paikalle juuri kun olimme 6 minuuttia yli sovitun ajan lähteneet Henkan kanssa liikkeelle. Kesällä kisakalenterien takia tuppaa lenkit olemaan enempi vähempi WBR porukalla, mikä on äärimmäisen kivaa, mutta kyllä näissä cyclo lenkeissä ilman muuta kiehtoo tuo isolla porukalla touhuaminen. Se on oikeastaan koko homman sydän. Ja ilman muuta näitä syys-talvi-iltojen synkkää ja kylmää jyystöä jaksaa paremmin, kun miettii kevään Mallorcan leiriä. Olisi se taas niin hienoa. Toivottavasti homma saadaan jiirattua kohdilleen taas ensi keväänä!

Näillä mietteillä mennään seuraavan neljän viikon kimppuun ja toivottavasti painokuuri on sen jälkeen saavuttanut tavoitteen. Sitten alkaa tavoitteellisempi ja aiempaa nousujohteisempi Werstas -jyystö kohti ensi kesän karkeloita.