sunnuntai 4. elokuuta 2013

Tienoon tempo ja muuta viikon sätkyttelyä

Kun vähän vajaa vuosi sitten maalailin tuoreen valmentajan kanssa tavoitteita tälle kesälle, niin Lieto ja Tienoon tempo ei käynyt mielessäkään, enkä edes keväällä kilpailukalenteria selatessa suuremmin noteerannut tapahtumaa. Mutta Satakymppi-tempoilu Porissa joku viikko takaperin muistutti, että meikäläinenhän ei varsinaisesti ole mikään kestävyysurheilijan prototyyppi, vaan, osakkeet nousevat kutakuinkin suorassa suhteessa matkan lyhentyessä, eikä Varsinais-Suomen tasainen maasto heikennä ylipainoisen suorittajan asemaa.

Ilmo sisään siis kymppitempoon Lietoon ja vielä hieman kyseenalaisella taktikoinnilla P40-sarjaan ajatuksella, että josko sitä kerran pääsisi ihan podiumille.

Viikko meni aika perustreenien merkeissä, eikä mitään erikoista herkistelyä tai keventelyä tullut otettua, kun koukkikset kuitenkin häämöttävät kolmen viikon päässä. Mutta fillarin pesin ja ketjut putsasin perjantaina ja kisapaikallekin suoriuduin hyvissä ajoin niin, että pääsin ajamaan kisareitin (autolla) etukäteen. Verraa ihan kunnolla, pieni nykäisy ja virittelemään numerolappuja huoltajana toimineen Hannun vaimon ystävällisellä avustuksella.

Tempo lähti hyvin liikkeelle, ajo tuntui hyvältä, tai siis ihan helvetin pahalta, mutta vahvalta. Ajoin minuuttimiehen kiinni kutakuinkin kääntöpaikalle, joten ihan ilman mittarien vilkuiluakin tiesi, että menee ihan hyvin. Paluussa aloin 3km kyltillä suorittamaan päässälaskua mahdollisuudesta 13min alitukseen. 2km lätkällä olin tullut hapenpuutteesta kärsivissä aivoissani siihen tulokseen, että tiukoille menee, mutta ei taida ehtiä ja hetken kävi jo mielessä, että rullailen rennosti maaliin, että ei sieltä sarjassa kukaan enää ohi tule, mutta sain kuitenkin kaivettua motivaatiota pieneen loppurutistukseen. Tehoa tuli ensimmäisen kerran vuosikausiin "ihan hyvin" ja sen valossa 13:10.0 aikaan pysähtynyt kello oli hienoinen pettymys. Olkoonkin, että sillä taisi päästä kaikkien aikojen parhaiden aikojen Top20-listalle ja nipistin sekunnin Mattilan Samin P40-sarjan reittiennätyksestä. Ois vaan pitänyt tulla kovempaa!

Olin käyttänyt perjantain avaavan lenkin vähän poikkeuksellisesti aerotestaamiseen polttavan kysymyksen äärellä, mikä hattu päähän. Pirkkahallin suoran edestakaisin sahaaminen sukkapuvussa ja avaruuskypärässä oli varmasti ohikulkijoista melkoisen mottipäistä toimintaa, mutta minkäs teet, kun ei meitä sisävelolla tai tuulitunnelillakaan ole siunattu. Hitusen poukkoilevassa sivutuulessa ei saanut oikein järkevää aineistoa kasaan, mutta onnistuin sitten illalla virittelemään exceliin sellaisen tuulimallin, että numerot näyttivät pomppaavan kohdilleen ja hatuksi matkaan puettiin Spiuk Kronos. Paha sanoa, johtuiko asennosta (eri kypärillä vähän erilainen pään/niskan/hartiaseudun asento), kypärästä vai (todennäköisimmin) lähes totaalisen seisovasta ilmasta, että kellotin vuoden huonoimmat CdA:t (poikkipinta-ala/ilmanvastuskerroin noin asiaan vihkiytymättömille. Merkittävin kulkua vastustava tekijä fillarin seljässä, lukuunottamatta ihan jyrkimpiä kinkareita, ts. homma on aika simppeliä matematiikkaa, CdA:n optimoimista watteja vastaan). No testaus jatkuu ja joskus nappaa.

 Virallinen aerotestaus-laboratorio: Ilmailunkatu

Hannu ja Pia ajoivat loistavat uudet reittiennätykset. Hannu taktikoi Bubkamaisesti, eikä parantanut ennätystä, kuin 2 sekunnin verran, että jää tuleviksikin vuosiksi työstettävää ; ). Tommi ihan kannassa kaksikon väliseksi eroksi viime koitoksissa muodostuneen vakion, 2 sekuntia matkasta riippumatta, päässä. Pia niisti parikymmentä sekkaa omasta parin vuoden takaisesta reittiennätyksestään. Kun seurakaveri, Ollilan Jari vielä otti kakkospaikan P40-sarjassa ja Samu samoin hopealle P30:ssä, niin hyvällä syyllä voisi sanoa, että kaikenkaikkiaan varsin onnistunut tempoilurimpuilu Tampereen jengille.

Kuva: Samu Ilonen
Sen verran rookie, etten näköjään muistanut vetää paidan vetskaria ja hitusen outoa ja jännittävää seistä palkintopallilla kun n. 25v edellisestä kerrasta...


Tosi hyvin järjestetyt kisat, hieno reitti ja tapahtuma kaikenkaikkiaan, joten kiitos ja kumarrus TVC:lle.

Yhteenveto viikon tekeleistä:

ma - lepo
ti - 1:38t, jossa 4min+viikkotempo+4min. Melkein watilleen saman verran tehoa, kuin edellisellä viikolla, vaan puoli minuuttia huonommalla ajalla. Edellisen viikon ilmeisen nopea pohjoistuuli oli vaihtunut hitusen nihkeään itätuuleen.  4min veto alle vei ehkä ihan terävimmän kärjen ajosta ja tempon jälkeen ajettuun vetoon ei kyllä saanut enää kasattua itseään.
ke - 2:05t, perusajelua. Koitin kiinnittää erityisesti huomiota kadenssiin,koska tempojen kadenssit tippuneet ja mennyt vähän junnaamisen rajalle. Tiedä, onko mitään merkitystä, mutta alkoi tuntumaan ihan hyvältä, kun jaksoi punnertaa.
to - 1:30t, jossa 2x15min TT-pyörällä ja tainerilla. Huh, mitenköhän sitä taas selviää talven traineroinnit. Ei ole herkkua ei. Koitin jatkaa kadenssiteemaa, mutta oli kyllä trainerilla ihan tuskaisen vaikeaa. Tehoa ei vain kertakaikkiaan saanut pidettyä 110 rpm:llä
pe - 1:30t, poikkesin vähän avaavaprotokollasta ja sahasin Pirkkahallin suoraa ees-takaisin, että saisi dataa kypäräpäätöksen tueksi. Sen verran sivutuulta, ettei saanut hyvää aineistoa. Sain tosin illalla sitten pyöriteltyä excelillä vähän virtuaalituulta lisäämällä ihan konsistentin näköistä laskelmaa, jonka perusteella päädyin Spiukin Kronokseen. Saattoi olla virhe tai sitten ei.
la - 1:05t Liedon tempo 13:10.0 sarja M40 voitto ja epävirallinen ikäluokan reittiennätys.
su - 4:10t porukkalenkki Tapin ja Jarin kanssa. Suht rauhallista perusjynksytystä, pientä nykimistä loppupuolella, mutta ihan polttavaa hinkua ja jalkaa ihan sattuneesta syystä tuntunut löytyvän keneltäkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti