Viimeaikaiset omat rustailut blogiin on käsitelleet näköjään lähinnä lussuja kumeja, kuusiokolo-avaimen kanssa häärimistä, retkeilyä Hesassa, matkailua rapakon takana, ennakkotunnelmia Pirkasta jne. Näistä voisi kuvitella että ei ole tainnut paljoa rehellinen hikoilu ja reenit kesällä maistua. Harjoitusloki kuitenkin väittää että maaliskuu - elokuu olisi tullut naputeltua suht tasaista n. 43h / kk tahtia eli tuntimääräisesti selvästi enemmän kuin lokakuun - helmikuun hyvää kehitystä tuoneella talvijaksolla jossa kk-annos oli koko ajan alle 30h. Eipä ole silti kesäkaudesta tullut liiemmin tarinoitua kun kerrottavaa ei ole ollut. Satunnaisia ok suorituksia lukuunottamatta ajaminen ei ole vienyt kuntoa eteenpäin, eikä edes riittänyt pitämään yllä alkukevään tasoa. Kesäkauteen on mahtunut myös nippu täysin altalipan suorituksia. Onneksi sentään käytännössä lähes kaikki lenkit on itsessään hauskoja, eikä mukaan juuri mahdu pakonomaisia harjoituksia jossa lenkki ajetaan vain ja ainoastaan siksi kun harjoitusohjelma määrää ja lenkin aikana laskeskellaan kuinka pitkään pitää vielä tuhrata kunnes pääsee takaisin kotisoffalle. Jotain etua on sentään siitä että harrastuksen wannabe-piirteet on pysyneet aisoissa.
Tuntimäärien olisi pitänyt olla aivan riittävä tälläiselle harrastajalle, eikä ajelut ole olleet yrityksen puolesta sen huonompia kuin aiemminkaan kaudella. Suurin ero talvikauteen on ollut siinä, että silloin tuli tehtyä suht tasaista jyystöä: erilaisia pitkiä vetoja FTP:tä varten ja pk:ta perusreippaasti. Ei eeppisiä ajoja vaan vähäiset tunnit karttui tasaisesti lyhyistä mutta lähes joka päivä tehdyistä ajoista. Vähän tylsää mutta näemmä tehokasta omaan kroppaan. Kesällä on taas tullut ajettua suhteessa harvemmin ja pitempää siivua, lisäksi välillä on irvistelty oikein kunnolla ja vastineeksi taas sitten ajettu kevyempää välillä. Kumulatiivinen kuorma on osin vaikea laskea kun ei wattimittari ole kuin yhdessä fillarissa, mutta TRIMP-pohjainen sanoo että se puoli on kesällä ollut kunnossa. Harjoituslokia tuijottelemalla olen yrittänyt loihtia päähän ymmärrystä siitä mikä on tökkinyt, mutta arvailuksi on jäänyt. Kovin mukava olisi kuitenkin syyt ymmärtää vaikka wannabe-kuntoilijasta onkin kyse. Sen verran hyvä maku jäi talvikauden nousujohteisesta reenailusta kun watit nousi viikosta toiseen että mieluusti näkisi samaa edelleen, vaikka hitaampanakin versiona. Eikä toisaalta muutenkaan miellyttäisi omaa identiteettiä (ainakaan vielä) sovitella näiden paikallisten harrastajien profiiliin jossa tahkotaan seuran yhteislenkeillä yms. yli 10000km per vuosi saavutetun kuntotason jäädessä kuitenkin ajomääriin suhteutettuna sangen vaatimattomaksi.
Vähän ennen Jämi84:ää tuli harrastettua satulan säätämistä, lopputuloksena pitkälti toista senttiä alemmat jakkarat kaikissa kolmessa jopossa. Samalla tuli palattua ajelussa perusasioiden ääreen eli pitempiä vetosiivuja, tasaista & usein toistuvaa perusajelua väliin ja vähän vähemmän välimallin WBR-iloittelua tahi muuta eeppistä yritelmää. Jämi nostatti jo vähän odotuksia paremmasta ja sittemmin pari viime viikkoa on aurinko alkanut taas paistella risukasaan. Keskimäärin lenkuroissa fiilikset ja watit on olleet kohdillansa taas ja aiemmin tällä viikkoa tuli kellotettua myös kesäkauden paras 2x20min setti jossa jälkimmäinen rennohko @278w. Maaliskuussa tuli samat watit hallissa ajettua 30min settiin, mutta tässä välissä ulkokaudella ei ole wattimittari juuri ilonaiheita tarjoillut. Josko tämä tästä taas jatkuisi hetkosen nousujohteisena ja samalla oppisi jotakin uutta siitä millainen touhuilu tuottaa tulosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti